Escaped the trap! Karkasi ansasta!

Now I can report finally that I am celebrating and feeling over the moon about my success this time. We will be knocking on 6 months smoke free in about a week.

Nyt voin raportoida että juhlin ja alan olla innoissani saavutuksestani. Viikon kuluttua on 6 kuukautta siitä kun lopetin polttamisen.

It has become blatantly clear now that I see nicotine and smoking as what it really is, trap, addiction to a drug and that there is not a single thing that is pleasurable about it.

On tullut päivänselväksi se mitä tupakointi todella on, ansa, addiktio huumeeseen jossa ei ole mitään mielihyvää tuottavaa koko asiassa.

I have realized that what I thought was sheer enjoyment of having a cigarette, is in fact nothing else apart from feeding the nicotine addiction that gives me the false sense of pleasure when I have been deprived from it. In reality the pleasure I get is only a state that non-smokers have constantly, which is relaxed, non drug addicted state.

Olen tajunnut että se tila jonka tupakan polttaminen minulle antaa on sama tila joka tupakoitsemattomilla on jatkuvasti. Nikotiinin tarve saa minut tuntemaan oloni tyhjältä ja tarvitsevalta, niinpä tarvitsen seuraavan tupakan joka saa minut hetkeksi unohtamaan tämän, kunnes tarvitsen seuraavan tupakan. Polttamalla tupakan saan siis aikaan tunnetilan joka on rento tila joka on  tupakoimattomilla ihmisillä koko ajan. Toistan, KOKO AJAN.

I am FREE. I don't have to feed this addiction that is only created by nicotine and relieved momentarily by a dose that will create the need for my next fix as that would be insane. It would only lead me back to the same trap I spend 20 years trapped in.

Olen VAPAA. Minun ei tarvitse enää syöttää tätä addiktiota jonka nikotiini on luonut ja johon saa vain hetkittäistä helpotusta tupakalla kunnes tarvitsee seuraavan, olisi suorastaan hulluutta palata takaisin samaan ansaan jossa vietin 20 vuotta.

I am HAPPY. I am RELIEVED. I am ECSTATIC.

Olen ONNELLINEN. Olen HELPOTTUNUT. Olen HALTIOISSANI.

I might be fatter than I ever was, but I have more money, I feel healthier and stronger in every sense.
I WIN.

Saatan olla lihavempi kuin koskaan, mutta minulla on enemmän rahaa, tunne oloni terveemmäksi ja vahvemmaksi sanan jokaisessa merkityksessä.
MINÄ VOITAN.

Bluesy Saturday

I was just waking up this morning from this glorious dream that I was smoking a cigarette, inhaling the whole of it very deeply into my lungs and I then experienced the head rush, the shrinking of the capillary veins and the very bazang *yes. Invented that word as I could not find a suitable one* of the thing that gets you hooked in the first place.

It was in 3D on extreme screen with smells and feel included.

So I got up, made a coffee,ate a yogurt with granola, looked out, it was grey, cold and pissing it down with some heavy rain kinda Saturday morning. So drank that coffee, got dressed in the full waterproofs and even pulled on the gloves. Yeah this is not what English summer normally is, normally we have had a like a week in April of nice weather when everyone things that summer is coming, without realizing that that was it, all of it. This year we haven't even had that.

As I am writing this it is nearly end of May, the temperature outside at right this given moment is +7c.


So I got wet, the dogs got wet, it was rather depressing. I decided that I need a nap with the dogs, after we all got dried up and cozy, quite literally 2 hours after waking up. Then we went and lost to Sweden on Ice-Hockey semi finals so that just made the day.

It got better from there, some friends over, dinner, and socializing, little Bday celebration, watching the Eurovision, yeah, sad but true. There was some real good ones, real crappy ones and lot of songs in-between  I have to say though that I was somewhat disappointed by the lack of crazy costumes and native singing this year. It was all rather normalish *yeah I invented that word too* Had some friends that watched it for the first time ever, they did not seem very impressed, in fact they got so drunk they had to head home before they even started counting the scores :) Good old crowd. Meantime I have a stalker that is ringing me every 10 minutes. Yep, not so great when you give your mobile number out to the wrong person. So yeah. It has been Saturday, I wonder what the Sunday brings along?

I did have friends that smoke over this evening but even though I had my vivid dream, it did not even occur to me once to go out into the rain with them to have a sig.

I guess that's somethang.

Hockey Fever- Kiekkokuume @ 5 months/kk

It is once again the time to the Ice Hockey world championships and today it is Finland Vs Russia. I am on a high as the current score is in Finland's favor by 3-1. This is pretty orgasmic score for any Finland hockey fan as the neighbour's in red are pretty damn hardcore competition by any standards. Only things that could top beating Russia in any match is beating Sweden, now that is the multiple orgasm kinda stuff (if you are a man we do realise that you might not be aware of the concept, however it does not mean that it does not exist). But as for hockey even the mini orgasm that you get by beating say the likes of USA, Canada or Austria makes me happy, like the Tesco folk say, every little helps :D

On jälleen jääkiekon maailmanestaruus pelien aika ja tänään se on Venäjä vastaan Suomi. On aika korkeat fiilikset koska suomi on johdossa 3-1. Tämä on aika orgasminen maalitilanne siihen nähden että odotin selkäsaunaa. Tosin se ei orgasmisuudellaan kuitenkaan vedä aivan vertoja Ruotsin päihittämiselle joka on taasen omassa luokassaan monikertaisen orgasmin paikka (Jos olet miespuolinen blogin lukija niin voi olla että tämä on sinulle outo käsite, se ei kuitenkaan tarkota sitä että sitä ei olisi olemassa)
Mutta jääkiekossa jopa mini-orgasmi on varsin loistava saavutus ja sellaisen usein saa jos suomi päihittää sanotaanko nyt vaikka USA:n, Kanadan tai Itävallan. Täällä englannissa on supermarketti jonka mainos slogan on 'Kaikki pieni auttaa', koen sen olevan sopiva myös kiekon pelien hurman mitoittamiseen.

While I was on that hockey mode and continued watching the game, Finland did win indeed by 3-2 and it was one of those old fashioned 'on the edge of your seat till the end'  matches, although I would like to refresh that old saying to something more appropriate like 'palms bleeding from fingernail pressing and wiping sweat from the brow with bleeding hand' kind of games after which you look like you are the 3rd rate horror movie star after filming hours at the site where there was no showers on the dressing room.

Tässä välissä olin kiekon hurmoksessa ja suomi todellakin päihitti Venäjän ja matsi oli todellakin vanhanaikaisesti sanoen 'tuolin reunalla' meinigillä ihan loppuun asti. Tosin haluaisin muuttaa tuon vanhanaikaisen englantilaisen sanonnan uudempaan esimerkiksiki: 'Kämmenet verellä kynsien jäljistä ja pyyhkien hikeä otsalta niillä verisillä käsillä' meiningiksi jonka jälkeen näytät 3. luokan pelottavan filmin staralta joka on palkattu niin halvalla että pukuhuoneessa ei ole edes suihkua.

Now I realize that I have a great many people from around the globe reading this blog, should you feel offended by any of the comments, please do remember it is only a game and that I am only like this once a year and I don't mean to be nasty at all. Should you still feel the need to have your say, please feel free to comment with any profanity you feel appropriate to the situation. I might not reply but I will try to feel your pain.

Ymmärrän että blogiani lukee yllättävän laaja yleisö maailmalta joka pitää sisällään esim venäläisiä ja amerikkalaisia ja jos heistä kukaan tuntee että olen loukannut heidön fiiliksiään jollakin kirjoituksellani niin pyydän anteeksi jo etukäteen ja olen tälläinen vain kerran vuodessa eikä tarkoitus ole loukata. Se on vaan peliä ja jos haluat sanoa suusi puhtaaksi asiasta niin voit aina kommentoida mahdollisimman monin kirosanoin blogi kommenteissa. Lupaan koittaa tuntea kipusi jos sattuu että en jaksa vastata.

SOOO...smoking. Yep, it has now been 21 weeks which makes it 5 months without a cigarette. It is quite literally AMAZING that I have got this far. Farthest ever. No aids now for ages, just me. I get urge once a day now. Not much more than that. But when I am out it can be tricky, sometimes it does not bother me at all or like last weekend it bothered me some. It was girls night out and considering that 5 people out of our group of 6 had recently quit smoking, I was the only one who did not have a smoke that night. Was a bit touch and go around midnight when they all huddled around a round table for one and for the first and only time I removed myself out of the occasion as I realised I would otherwise fall. This was pretty wise decision as I got chatted up by someone who wanted to take me out to wine and dine me at a convenient time. So it was worth it, and yes the dinner in fact did happen already last Tuesday and he seems a nice person so there may be a second date at some point. Who knows.

Niin JOOO. Tupakka. 21 viikkoa, 5 kuukautta ilman tupakkaa. Tämä on aivan USKOMATONTA. Enemmän kuin koskaan ennen. Vähän mä oon Rockstar! Ilman mitään apuja tässä vaiheessa, vain minä ja itsetahtoni. Himo iskee kerran päivässä nykyisin. Mutta ei onneksi useammin. Kun olen ulkona niin se voi olla haastavaa, kuten totesin viime viikonloppuna tyttöjen iltana. Meidän 6 porukasta viisi ihmisiä oli lopettanut polttamisen tänä vuonna. Minä olin ainoa tuosta ryhmästä joka ei illan aikana polttanut savuakaan (oon niin ylpee ittestäni ettette uskokkaan, se vaati KAIKEN). Puolenyön aikaan oli hiukan kriittinen tilanne ja jostain syystä hoksasin sen ja pyysin anteeksi ja siirryin sisätiloihin tyttöjen seurasta jotka kaikki polttivat ulkona, Tämä johti siihen että eräs herrasmies juttutti minua kun olin itsekseni ja halusi viedä minut treffeille. Treffit tapahtuivat jo, menimme kiinalaiselle aterialle tällä viikolla ja tutustuimme toisiimme hiukan, voi olla varsin mahdollista että tästä seuraa toiset treffit. Eli joskus jostakin kieltäytyminen johtaa johonkin kivaan asiaan.

As for the rest of the dating stuff, please just don't even get me started, it is a game that I am pretty much starting to give up now as it seems totally pointless exercise going on any dates from the net anyhow.  And that incident from last weekend just proved that yes it is in fact possible to meet someone randomly at a bar and end up having a date with them. One just must make sure that one goes out on girls nights out more often.

Loput näistä treffailu asioista on niin toivottomia että olis taas aika monta tarinaa kerrottavana mutta en edes jaksa masentaa itseäni niillä. Suurin osa on aivan toivottomia tapauksia eikä siinä touhussa ole edes järkee mutta tuo viime viikonlopun tapahtuma todisti mulle sen, että on siis yhä tänä päivänä mahdollista tavata joku ihminen ihan tavallisilla metodeilla eli menemällä tyttöjen kans ulos, Ehkä mun pitää mennä ulos huomattavasti useammin!

Music this evening- Illan musa: The golden 80's (Big in Japan, Forever Young, Manic Mondays, Rock Me Amadeus, Kyrie,Eye of the Tiger, It's a sin, that sort of stuff) followed by a very good dose of Rammstein to balance it all out!
Mood-Mieliala: Upbeat after a nice message that was unexpected- Hyvä arvaamattoman viestin jälkeen
Food: Chilli with new potatoes and triple chocolate muffin for pudding (mwaaaah) Tulista chilliä uusilla perunoilla ja kolmois suklaa muffinssi jälkkäriksi (semmosia ei edes taida olla suomessa...se on suklaa kuolema)
Cigarettes- Tupakkaa: 0
Cigarette related thoughts today- Tupakkaan liittyviä ajatuksia: 1
Fatness factor- Lihavuus mittari: (this is new, it is how fat do I feel on scale of 0-10, eli nollasta kymppiin mun omat fiilikset asiasta)) today that is 7.5 tänään tuon verran. Mjeh. Määh.

Have a fantastic weekend you all! Oikein mahtavan loistavaa viikonloppua teille kaikille

MOT results- Terveystarkastus

Well howdy campers!  How's the thingy called spring going in your neck of the woods? We ain't got one here in the UK. Oh noooo...snow still on ground. I am highly unimpressed to be honest. Hmph.

Haloo Suomi, miten kevät menee siellä? Englannissa on yhä lunta maassa joka on ennenkuulumatonta tähän aikaan vuodesta ja mulle ainakin jo riittäisi.Hmph.

Anyhow, I am 17 weeks down the line. On Sunday this week it will be officially 4 months not smoking.

Joka tapauksessa, ollaan 17 viikkoa lakossa oltu ja ensi sunnuntaina tulee siis virallisesti 4 kuukautta lakossa tällä kertaa täyteen.

We also have the health check results in. When I had my blood pressure taken officially, it was 79/128 which is perfectly fantastical. Then we come to the cholesterol levels and I am quite proud to report that mine was in fact better than my younger paramedic friends....at mere 3.7. SO may I cancel the last announcement about being old and knackered and revise this is 'woman in her prime, well distilled in wine' I think we took my blood pressure at a very wrong time when I was down in London and hence got me worried for no valid reason. I will imagine though that my hard training in the past 6 months has contributed to the great cholesterol levels as I eat very greasy and wine and red meat filled diet for sure and it sure has not made any difference to my weight. So if that is what it has impacted, then I am very happy about that and will somehow drag my ass to the gym yet again. I also made a new achievement at gym this past week. I managed a very high intensity workout for 60 minutes on the elliptical trainer, which exceeds any level of fitness I have ever had in my entire life, EVER. (Kippis! Cheers!)

Viime kirjoituksen jälkeen on saatu myös terveystestin tulokset. Verenpaineet oli 79/128  joka on varsin fanstastinen tulos. Ja sitten kolestroolikin oli vain ja ainoastaan 3.7 joka on vähemmän kuin ambulanssikuski kaverini oma lukema joka oli henkilö joka sai minut murehtimaan koko asiasta alunperin. Joten perun aikaisemman lausuntoni vanhuudestani ja uusi virallinen lausunto on: 'Terve kuin pukki, hyvin viinissä säilytetty' Otimme lienee verenpaineeni edellisellä Lontoon reissulla varsin väärään aikaan ja huolestutin itseni ihan suotta. Voisin kuvitella että kova salilla ravaaminen on auttanut kolestrooliarvoja koska jos rehellisiä ollaan niin syön ihan liikaa rasvaa, punaista lihaa ja juon liikaa viiniä. Mutta jos treenaaminen autaa noinkin paljon niin ehkä saan raahattua itseni salille jälleen jossain välissä tällä viikolla. Treenaamisesta puheenollen, olen aivan tajuttoman tyytyväinen itseeni, jaksoin 60 minuuttia hyvin intensiivistä treeniä elliptical trainerilla joka on enemmän kuin olen koskaan kyennyt missään liikuntalajissa koko elämäni aikana KOSKAAN. (Kippis! Cheers!)

So I am fit as a fiddle, although I am pretty fat, I say fat loosely as I am sure that under few centimeters there has got to be some serious muscle by now, but it is well hidden due to the very nature of my body's ability to take the piss due to me liking to eat scrumptious food instead of inhaling cigarettes.

Eli olen todellakin terve kuin pukki vaikka olenkin hiukan lihava, sanon lihava keveästi koska olen ehdottomasti sitä mieltä että jossakin pari senttiä tämän rasvakerroksen alla on uskomaton lihaksikas SuperBody joka on vain hyvin piilossa kehoni erinomaisen kettuilukyvin ansiosta.

I was on very low dose of Champix for the month of March and then they finished, since then I am finding that my cravings are a lot more prominent, I am eating more and I am depressed. The strange thing is, Champix is supposed to make you depressed, but it worked as anti-depressant on me. I have many exciting things happening in my life right now like starting a completely new job role on HR department this week and amazing holiday soon coming up and fantastic friends keeping me busy and yet, first time in years I just feel most nights like I wanna cry myself to sleep feeling incredibly alone. This is not really normal for me, after all I have been on my own for most of  past nearly 7 years so I should be used to it. So I blame post Champix blues. I could be wrong though. I think I need to go and see my group, I haven't been to the group meetings for the past 5 weeks I think. I really should.

Maaliskuu meni hyvin pienellä annoksella Champixia, itseasiassa sain 2 viimeisen viikon kuurin riittämään 5 viikkoa, mutta nyt kun ne ovat loppuneet kaipaan tupakkaa jälleeen vahvemmin, syön enemmän ja olen masentunut. Kumma juttu tässä on se että Champixin pitäisi aiheuttaa masennusta sivuoireena joissakin tapauksissa, mutta minulla se on toiminut täysin päinvastoin. Elämässä on meneillään paljon jännää ja ihmeellistä kuten tällä viikolla uusi aloittamani työ Human Resources osastolla ja pian tuleva Kroatian loma ja ystävät ja tapahtumat pitävät kaleneteria mukavasti elossa mutta josakin syystä viime viikot joka ilta melkeen haluan vain itkeä itseni uneen tuntien oloni yksinäiseksi. Tämä on aika epätavallista sillä olenhan ollut sinkku/yksinäinen kohta melkeen 7 vuotta joten se ei ole uutta, oma masentuminen vain on joten olen tullut siihen tulokseen että se on Champiksin and tupakanlopettamisen jälkimaininkeja. Tai sitten kevätmasennusta. Oli mitä tahansa, kai siihen keinot keksitään. Ehkä on aika mennä taas ryhmäkokoukseen, en ole käynyt 5 viikkoon.Josko ne saisi mun olon piristymään.

I should also make more of an effort to keep in touch with all the cool people in my life circles and I am first to admit that I have been hermiting for a long time. So if you know me, please do get in touch and shake me to do something with you, as chances are, I am really missing you and just can't seem to get my finger out of my bum, to sort a meeting. If you don't know me, share me with people you know and write a comment to let me know you are reading for whatever reason.

I need human contact!

Minun tulisi ottaa itseäni niskasta kiinni ja yrittää pitää enemmän yhteyttä ihmisiin ja on pakko myöntää että olen ollut erittäin laiska asian suhteen. Joten jos tunnet minut, haastan sinut ottamaan yhteyttä jotta saan itseni taas hereille ja tehään jotain yhdessä jossakin muodossa, vaikka vain kuulumisten vaihtoa jos muuta ei pysty tällä hetkellä, koska todellisuus todenäköisesti on se että minulla on ikävä sinua ja en vain ole saanut aikaiseksi olla yhteydessä. Jos et tunne minua, jaa blogini ja laita kommentti että luet, syystä tahi toisesta.

Kaipaan ihmiskontaktia!

Another day in paradise

Wow. 11 weeks and a bit has passed since the Pre-Xmas quit day. I have had  couple of mishabs but nothing worth really making a fuss over in that time so I am doing pretty good this time around.
I am not moody or stressed, in fact I am mostly far too chilled out, nothing seems to get to me very much.
I am tired a lot and drink far too much wine, have put some weight on now as my motivation for the gym seems to be on the decline and my eating is still in rather monumental state that my family would be proud of. But I kinda don't care right this moment in time. Or am rather chilled out about it? Life is too short to worry. I will sort it out when I am in the right frame of mind and that's that. If I have the energy.

Wau. 11 viikkoa on kulunut joulunalla kiprsitellyistä lakon alkuajoista. Muutama pieni sivuaskel on kuulunut niihin 11 viikkoon mutta ei mitenkään traagisen pahasti joten tällä kertaa edistys vaikuttaa hyvältä. Mielialat eivät ailahtele enkä ole stressaantunut, olen oikeastaan pääasiallisesti Rento-Reiska kokoajan. Väsymystä kyllä on, ja juon liikaa viiniä ja painokin on päässyt hiukan nousemaan koska kuntosali motiviaatio on hiukan hukassa ollut viimeiset pari viikkoa ja syöminen taas sujuu vielä sukumme geenien tuomalla lahjakkuudella varsin sutjakkaasti, ihan kuin meidät olisi luotu syömään :) Mutta  en juuri tunnu välittävän mitään asiasta juuri tällä hetkellä, Rento kun on. Josko asialle tehdään sitten joskus myöhemmin jotain. Jos jaksetaan :)

Other news is, well it is official. I am old. Why I hear you cry...what happened... I just met with my paramedic buddy who has confirmed that I have high blood pressure. Seems these days every time I go see her I come back with new ailment! Her concern caused me to find out that I had UARS which caused me to have nose surgery and mouth guard (which Poppy has recently eaten by the way) few years back. So I today promptly booked myself to see the nurse to get the blood pressure check and also colesterole level, I have NEVER had that checked in my entire life. So I am assuming that by end of this week I will have to make a total lifestyle change once I get told that if I don't I will simply die or something. Maybe I should pop in and have a Bic Mac before then? On a more serious note, I recon it is due to me being overweight due to this non-smoking malarky saga that has been ongoing for last 2 years, so one gotta think I am heading in the right direction anyhow with one bad habit down, only FEW more to go...Mjäh.

Muita uutisia,, noh se on nyt virallista, minusta on tullut vanha. Mitä, milloin....kuinka...kuulen suuren ihmettelynne... Tapasin ensihoitaja kaveriani viikonloppuna ja keskustelu siirtyi verenpaineeseen syystä taho toisesta ja hän päätti mitata paineeni ja kuulkaa se on nyt sillälailla että sehän oli aikasta korkealla. Näinä päivinä vaikuttaa siltä että aina kun käyn hänen luonaan Lontoossa kylässä niin diagnoidaan mulle uusi tauti :D
 Pari vuotta sitten hänen ansiostaan menin unispesialistille ja minulla todettiin UARS joka johti nenäleikkaukseen ja suupalikan tekemiseen (jonka Poppy muuten hiljattain söi). Joten tänään kilttinä tyttönä soitin hoitsulle ajan jotta mitataan paineet uusiksi ja otetaan ne kolestrooli arvot samalla kun mulla ei IKINÄ koskaan ole niitä mitattu. Joten olettaisin että loppuviikkoon mennessä oletettavasti tarvitsen täyden elämäntapamuutoksen tai muuten kuolen tai jotain. Täytynee käydä syömässä Big Mac ennen torstaita Mäkkärissä?  No ehkä se kuitenkin on niinkin simppeliä että paineet on nouseet painon noustessa joka on johtunut tästä kaksivuotisesta tupakanlopettamis-saagasta ja että ehkä tää on kuitenkin parempi että on yksi huono tapa josta ollaan kohta irti, eikä oo kun ihan MUUTAMA lisää jotka sitten voi hoidella seuraavaksi...Mjooh.

I leave you with few of the last weeks sunsets, happened to be out walking the dogs at the right time...
Jätän teidät tällä kertaa viimeisen viikon aikana otetuilla auringonlaskuilla, satuin olemaan oikeaan aikaan koirien kanssa lenkillä...

Life-Elämä. WTF?

It is so very strange to have empty house again. Sister moved out yesterday morning. In one way it is fab to have the house to myself, I can walk out of the shower naked and go to the toilet in the middle of the night naked too. But the thing is when you get used to having people in your house all the time, it is very hard to get used to the quiet once they go. I could now have a cigarette whenever I wanted and nobody would know. Today I choose not to though. I already had someone come and view the room tonight. He never stopped talking from the moment he walked in until he left. And then said he would not need a place for another month or two yet. He never asked me a single question about me , which is generally useful to see if you might work as housemates or about the house, deposit, what rules there are , what is minimum contract or such like. So I think it is safe to say he is not moving in and if he did he would drive me nuts within 45 minutes. I do have someone else coming to see the place and a friend who might like a room for few months so for now I am keeping my options open and getting used to the silence.

On todella outoa kun talo on taas tyhjä. Sisko muutti eilen aamulla poikaystävän kanssa Leedsiin. Tavallaan se on hienoa hetken aikaa kun saakin talon takaisin itselleen, voi mennä ja tulla suihkusta tai vessasta alasti mihin aikaan päivästä tahansa, mutta toisaalta on tosi vaikeaa tottua hiljaisuuteen sen jälkeen. Nyt minä voisin mennä tupakalle millon vaan ja kukaan ei olis vahtimassa. Mutta tänään en kuitenkaan aio. Olen yhä tupakoija joka valitsee vain yhden päivän kerrallaan olla savuton. Vieläkin tuntee luissaan että on tupakoija joka on vain ollut hetken lakossa. Tänä iltana kävi jo ensimmäinen ihminen katsomassa huonetta joka on vuokralla. Se mies ei lopettanut puhumista siitä hetkestä kun se astui sisälle niin kunnes se lähti, ja sitten ovesta mennessää tuumasi että ei hän kuitenkaan tarvisi huonetta vielä kuukauteen pariin. Hän ei kysynyt ainuttakaan kysymystä minusta jotta olisi voinut päätellä että sovittaisiko kämppiksiksi tai itse talosta, vuokrasta, sopimusajasta, takuumaksusta sun muista niin voimme päätellä että hänestä ei tule uutta vuokralaista. Jos tulisi niin se ajaisi mut hulluksi alta 45 minuutin. Onneksi on joku muu tulossa vielä tällä viikolla katsomaan huonetta ja kaveri Tanskasta miettii tulisiko kylään pariksi kuukaudeksi. Joten jatketaan harjoituksia ja nautitaan hiljaisuudesta vielä hetki.

I have been feeling a bit out of sorts because of something else too. Someone quite important and special to me is very, very ill and has been in hospital for 5 weeks and has lost the use of his legs and is battling very severe form of cancer. I only found out Sunday and it has totally thrown me off balance. I don't know what to think or feel. There is so much connected to this that there is much decisions to be made and things to do, but those can wait. For now I am spending lot of time sending healing in form of FreewaCER therapy and Reiki and love and hope that I will get a chance to see this person very soon as he is a little ways away. What has thrown me the most is this persons unbelievable words and attitude on the phone. He is quite literally brimming love and happiness and positivity after 5 major surgeries and chemotherapy. I am at loss what I should do and say and how to react. This also is now 2nd person in just few months who has touched my life recently that is suffering from cancer and I really hope I could do something. anything, to help. I also found out in the past 2 weeks that my auntie has gone through severe health scare and major surgery too. She is such a lovely person and I had the great privilege re-acquaint myself with her after so many years last summer and had such a great time in her and her husbands company and I just hope she is on the mend and that I get to see her soon again.

Mulla on ollut vähän pallo hukassa viime päivät muustakin syystä. Henkilö joka on tärkeä ja lähellä sydäntäni on hyvin, hyvin sairas ja on ollut sairaalassa viimeiset 5 viikkoa ja on mennettänyt kykynsä kävellä ja sairastaa hyvin vaikeaa selkärangansyöpää. Viiden vakavan leikkauksen jälkeen hän on menettänyt tunnon alavartalosta. Itse sain uutiset vasta Sunnuntaina ja se on jotenkin heittänyt minut ihan epätasapainoon. En tiedä mitä pitäisi ajatella tai tehdä. Asiaan liittyy myös paljon muuta ja olisi päätösten tekemisen aika ja asioiden uudelleen miettimisen aika mutta ne saavat odottaa, juuri nyt en osaa tehdä muuta kuin lähettää FreewayCER ja Reiki hoitoa hänelle ja toivon että pääsen hänen ja vaimonsa luokseen käymään mahdollisimman pian vaikka he asuvatkin hiukan matkan päässä. Uskomattomin asia tässä on se että tämä henkilö ihan ylitse suorastaan kuohuu rakkautta, onnellisuutta ja postiivisuutta samoon kuin toinen tuntemani uskomaton ihminen joka käy samaa prosessia läpi. Toivoisin vain niin kovasti että olisi jotakin jota voisn tehdä auttaakseni, mutta olen hukassa että mitä? Sain myös hiljattain uutisia että tätini on ollut hyvin sairas ja joutunut vakavaan leikkaukseen myös. Hän on niin ihana, pirteä ihminen ja minulla oli etuoikeus tavata häntä ja hänen aviomiestään viime kesänä ja tutustua uudelleen monen vuoden jälkeen ja toivon syvältä sydämmestäni että hän tervehtyy pian ja että näen hänetkin uudelleen pian.

All this is making me think more and more how silly we are as people, we focus on the negative things that happen and moan and bitch about stuff that really is just part of life, rather than taking it for the unreal, amazing ride that it truly is with all the ups and downs in its stride. We forget to be thankful, we focus more in being resentful, jealous, depressed, tired, annoyed, angry and ungrateful. And by doing that we invite even more of those things into our lives by truckloads. I have tried so very hard to stay positive about things but when you are quitting smoking, things get to you somewhat and it has been one battle after another, sometimes number of times per hour just to try and stay at least neutral in your own mind of not quite reaching sunshine, instead of negative. But considering all the things that are going on, have been going on and the things that are, have and will be going wrong, I will try and stay happy. Life is damn short. So let's appreciate and live it. Positively!

Kaikki tämä on saanut minut ajattelemaan yhä enemmän sitä että kuinka typeriä me ihmiset joskus olemme, keskitymme negatiivisiin tapahtumiin ja valitamme ja päivittelemme niitä päivät pitkät vaikka ne negatiiviset ovat vain osa elämää kuten ne positiivisetkin asiat ja osa kokonaisuutta joka on elämän uskomaton vuoristorata. Unohdamme olla kiitollisia, keskitymme enemmän olemaan onnettomia, kiittämättömiä, mustasukkaisia, kateellisia, väsyneitä, tympääntyneitä, masentuneita, vihaisia, vittuuntuneita ja loukkaantuneita. Ja näin tekemällä tilaamme elämäämme vain lisää samoja asioita rekkakaupalla. Omalla kohdallani olen yrittänyt kaikkeni pysyäkseni positiivisena, mutta tupakkalakossa se ei aina ole helppoa ja jos ei onnistu olla positiivinen niin jopa neutraali on parempi kuin negatiivinen, mutta sekin haasteellista joskus kun asiat muka ottavat päälle ihan tosissaan. Mutta kaikesta meneillään olevasta , tulevasta, meneistä, vaikeista asioista ja ongelmista huolimatta yritän parhaani pitää lipun korkealla. Elämä on hemmetin lyhyt. Arvostakaamme ja eläkäämme siis sitä.

Thats all for today folks!

Eipä muuta tällä kertaa!

Yours truly, madly, positively, neutrally...

deeply.

The Miia

PS. More on the Champix dreams next time!

Two Lingual -Kahdella kielellä

Friend of mine started to write her Finnish blog in English also, so I thought I would do the same just other way round!

Kaverini päätti jatkaa bloginsa kirjoittamista kahdella kielellä, niinpä päätin ottaa siitä mallia ja kokeilla samaa.

Smokefree: 7 weeks 4 days 21 hours (not that I am counting)
Lakossa: 7 viikkoa 4 päivää 21 tuntia (ei sillä että laskisin)

That is the score to date, I can not believe I am closing in on 2 month mark again! Fantastic. I still get the occasional craving, sometimes really strongly even but not too brutal and not that often, less than once a day now. And this time I have not had any added nicotine from any form. Maybe, just maybe this time I can stick this out.

Siinäpä tämän hetken saldo, uskomatonta että alkaa taas kahden kuukauden etappi häämöttää edessä. Mahtavaa. Vieläkin ajoittain tekee mieli tupakkaa, joskus todella vahvasti vaikka ei aivan yhtä raivokkaasti kun alussa, mutta nyt se vain tapahtuu huomattavasti harvemmin, kerran päivässä parissa. Ja tällä kertaa en ole huijannut millään nikotiini purkalla tai sähkötupakalla niinkuin viimeksi. Ehkä, josko, mahdollisesti tällä kertaa tässä onnistusikin.

Other than that I am still cursed with a leaking house, yesterday it was one of the boiler pipes as the boiler seems to be broken too, over pressurising the system and knocking itself off. After leaking bathroom, diswasher pipe and washing machine I am sick to death of it all. So far all this has resulted in totally new flooring, kitchen has just been plastered and next is the painting operation, that is when I have money for it as I am sure the boilerman will give me a nice bill tomorrow when he completes his repair. Needless to say I had to buy new washing machine too. All this has happened  after I quit smoking. Hence it makes me a superstar quit person since it has been lot of crap to deal with in short period of time. Someone else would have been licking an ashtray by now.

Muita uutisia on viimeisimpinä jälleen uusi vesivuoto tässä mun linnassa, eilen alkoi yksi boilerin liitoksista vuotaa vettä ja myös boileri tietysti on rikki eikä halua pitää meitä lämpinä vaan vetää ylipaineelle ja jatkuvasti pois päältä, ja ylipaine sitten tuotti tuon uusimman vuodonkin.. Tämä tietenkin ensin astianpesukoneen putken vuodon jälkeen, suihkun vuodon jälkeen, normi pesukoneen vuodon jälkeen. Kaikista näistä vuodoista johtuen joutui koko alakerran lattian laittaa uusiksi, kun nyt ensin puhaltmet posotti kuukauden, seinät on keittiössä juuri plasteroitu ja seuraavaksi saa alkaa maalaamis operaation, jos siis on rahaa jäljellä kun boileri mies huomenna esittää laskunsa joka pitää tietenkin maksaa samana päivänä. Niin ja uusi pesukone piti tietysti ostaa kans Aika paljon stressiä on viimeiseen 7 viikkoon sopinut joten mun täytyy olla superstar tupakkalakkolainen, heikot olis ollut jo nuolemassa tuhkakuppia moneen kertaan.

We are having some real strange weather, hail beating the windows with high winds and thunder at the moment, been watching some spectacular lightning this evening, I always thought you only get lightning in hot weather and I think it is round -1c out there right now and they predict 15cm snow, bring it on I say! I have plenty of woolly socks, fleeces and 2 dogs to use as waterbottles even if the boiler is having a stress burnout.

Täällä on aika kummallinen ilma tällä hetkellä, rakeita hakkaa ikkunaan sivuttain myrskytuulessa ja salamoi ja ukkonen paukkuu. Jostain syystä mä aina kuvittelin että ukkosta tulee vain lämpimällä ilmalla mutta tuolla on pakkasen puolella. Lunta lupaa yön aikana taas 15cm, antaa tulla vaan! Onhan täällä villasukkia ja fleecejä päälle ja kaks koiraa lämminvesipulloiksi viereen vaikka boilerilla onkin joku stressi burnout.

On the excersise front I was so damn pleased with myself yesterday at the gym. I started doing my usual 20 minute Super 8 interval training on the cross trainer and after 20 minutes I wondered if I should just carry on to 30 minutes. Then I hit that and wondered if I could keep going up to 40 minutes. I got there and still felt I had bit more energy so wondered if I could actually make an hour. I could not as I ran out of steam at 50 minutes but that is so amazing. When I went to gym in September I could only do 5 minutes on the crosstrainer as it was just too hard for me, on level 0 and then had to move on to do little bit of bike instead as it was easier. Now I did that 50 minutes with level 8-10 all the way through with pulse around 150. My god I felt amazing! Like I had climbed Mount Everest in record time. So I must have been doing something right. Although I still weight precisely the same as I did in September or any month after that.

Treenaamisen suhteen olin eilen niin uskomattoman tyytväinen itseeni että en meinannu nahoissani pysyä. aloitin tekemään normaalia 20 minnuutin Super 8 intervalli treeniä ja sitten tuumasin että josko sitä kokeilis mennä 30 minuuttia. Se meni ja sitten mietin että jaksaiskohan sitä 40 minuuttia, ja jaksoi. Sitten mietin että voiskohan sitä oikeasti jaksaa tunnin. en ihan kyenny siihen, 50 minuutin kohdalla piti lopettaa mutta se oli silti ihan uskomaton saavutus meikäläiselle. Syyskuussa kun aloitin salin eka kertaa taas aikoihin niin jaksoin 5 minuuttia tuossa masiinassa nolla tasolla, sen jälkeen piti vaihtaa pyörään joka oli helpompi ja nyt tein tuon 50 minuuttia tasolla 8-10 pulssi noin 140-160 koko ajan. Hyvät hyssykät kun oli voittajafiilis! Ihan kuin olisi kiivennyt Mount Everestille huippu ajassa. eli ei se viime kuukausien hikoilu ole mennyt ihan hukkaan, vaikka painankin just ja tasan saman verran kun syyskuussa tai lakon ensimmäisenä päivänä.

Man, days just go too fast, time for bed. Keep it real folks. I'll be back!

Oho, päivä taas pulkassa, aika mennä nukkumaan. Olkaahan ihmisiksi ja palataan asiaan!