Wednesday 10 April 2013

MOT results- Terveystarkastus

Well howdy campers!  How's the thingy called spring going in your neck of the woods? We ain't got one here in the UK. Oh noooo...snow still on ground. I am highly unimpressed to be honest. Hmph.

Haloo Suomi, miten kevät menee siellä? Englannissa on yhä lunta maassa joka on ennenkuulumatonta tähän aikaan vuodesta ja mulle ainakin jo riittäisi.Hmph.

Anyhow, I am 17 weeks down the line. On Sunday this week it will be officially 4 months not smoking.

Joka tapauksessa, ollaan 17 viikkoa lakossa oltu ja ensi sunnuntaina tulee siis virallisesti 4 kuukautta lakossa tällä kertaa täyteen.

We also have the health check results in. When I had my blood pressure taken officially, it was 79/128 which is perfectly fantastical. Then we come to the cholesterol levels and I am quite proud to report that mine was in fact better than my younger paramedic friends....at mere 3.7. SO may I cancel the last announcement about being old and knackered and revise this is 'woman in her prime, well distilled in wine' I think we took my blood pressure at a very wrong time when I was down in London and hence got me worried for no valid reason. I will imagine though that my hard training in the past 6 months has contributed to the great cholesterol levels as I eat very greasy and wine and red meat filled diet for sure and it sure has not made any difference to my weight. So if that is what it has impacted, then I am very happy about that and will somehow drag my ass to the gym yet again. I also made a new achievement at gym this past week. I managed a very high intensity workout for 60 minutes on the elliptical trainer, which exceeds any level of fitness I have ever had in my entire life, EVER. (Kippis! Cheers!)

Viime kirjoituksen jälkeen on saatu myös terveystestin tulokset. Verenpaineet oli 79/128  joka on varsin fanstastinen tulos. Ja sitten kolestroolikin oli vain ja ainoastaan 3.7 joka on vähemmän kuin ambulanssikuski kaverini oma lukema joka oli henkilö joka sai minut murehtimaan koko asiasta alunperin. Joten perun aikaisemman lausuntoni vanhuudestani ja uusi virallinen lausunto on: 'Terve kuin pukki, hyvin viinissä säilytetty' Otimme lienee verenpaineeni edellisellä Lontoon reissulla varsin väärään aikaan ja huolestutin itseni ihan suotta. Voisin kuvitella että kova salilla ravaaminen on auttanut kolestrooliarvoja koska jos rehellisiä ollaan niin syön ihan liikaa rasvaa, punaista lihaa ja juon liikaa viiniä. Mutta jos treenaaminen autaa noinkin paljon niin ehkä saan raahattua itseni salille jälleen jossain välissä tällä viikolla. Treenaamisesta puheenollen, olen aivan tajuttoman tyytyväinen itseeni, jaksoin 60 minuuttia hyvin intensiivistä treeniä elliptical trainerilla joka on enemmän kuin olen koskaan kyennyt missään liikuntalajissa koko elämäni aikana KOSKAAN. (Kippis! Cheers!)

So I am fit as a fiddle, although I am pretty fat, I say fat loosely as I am sure that under few centimeters there has got to be some serious muscle by now, but it is well hidden due to the very nature of my body's ability to take the piss due to me liking to eat scrumptious food instead of inhaling cigarettes.

Eli olen todellakin terve kuin pukki vaikka olenkin hiukan lihava, sanon lihava keveästi koska olen ehdottomasti sitä mieltä että jossakin pari senttiä tämän rasvakerroksen alla on uskomaton lihaksikas SuperBody joka on vain hyvin piilossa kehoni erinomaisen kettuilukyvin ansiosta.

I was on very low dose of Champix for the month of March and then they finished, since then I am finding that my cravings are a lot more prominent, I am eating more and I am depressed. The strange thing is, Champix is supposed to make you depressed, but it worked as anti-depressant on me. I have many exciting things happening in my life right now like starting a completely new job role on HR department this week and amazing holiday soon coming up and fantastic friends keeping me busy and yet, first time in years I just feel most nights like I wanna cry myself to sleep feeling incredibly alone. This is not really normal for me, after all I have been on my own for most of  past nearly 7 years so I should be used to it. So I blame post Champix blues. I could be wrong though. I think I need to go and see my group, I haven't been to the group meetings for the past 5 weeks I think. I really should.

Maaliskuu meni hyvin pienellä annoksella Champixia, itseasiassa sain 2 viimeisen viikon kuurin riittämään 5 viikkoa, mutta nyt kun ne ovat loppuneet kaipaan tupakkaa jälleeen vahvemmin, syön enemmän ja olen masentunut. Kumma juttu tässä on se että Champixin pitäisi aiheuttaa masennusta sivuoireena joissakin tapauksissa, mutta minulla se on toiminut täysin päinvastoin. Elämässä on meneillään paljon jännää ja ihmeellistä kuten tällä viikolla uusi aloittamani työ Human Resources osastolla ja pian tuleva Kroatian loma ja ystävät ja tapahtumat pitävät kaleneteria mukavasti elossa mutta josakin syystä viime viikot joka ilta melkeen haluan vain itkeä itseni uneen tuntien oloni yksinäiseksi. Tämä on aika epätavallista sillä olenhan ollut sinkku/yksinäinen kohta melkeen 7 vuotta joten se ei ole uutta, oma masentuminen vain on joten olen tullut siihen tulokseen että se on Champiksin and tupakanlopettamisen jälkimaininkeja. Tai sitten kevätmasennusta. Oli mitä tahansa, kai siihen keinot keksitään. Ehkä on aika mennä taas ryhmäkokoukseen, en ole käynyt 5 viikkoon.Josko ne saisi mun olon piristymään.

I should also make more of an effort to keep in touch with all the cool people in my life circles and I am first to admit that I have been hermiting for a long time. So if you know me, please do get in touch and shake me to do something with you, as chances are, I am really missing you and just can't seem to get my finger out of my bum, to sort a meeting. If you don't know me, share me with people you know and write a comment to let me know you are reading for whatever reason.

I need human contact!

Minun tulisi ottaa itseäni niskasta kiinni ja yrittää pitää enemmän yhteyttä ihmisiin ja on pakko myöntää että olen ollut erittäin laiska asian suhteen. Joten jos tunnet minut, haastan sinut ottamaan yhteyttä jotta saan itseni taas hereille ja tehään jotain yhdessä jossakin muodossa, vaikka vain kuulumisten vaihtoa jos muuta ei pysty tällä hetkellä, koska todellisuus todenäköisesti on se että minulla on ikävä sinua ja en vain ole saanut aikaiseksi olla yhteydessä. Jos et tunne minua, jaa blogini ja laita kommentti että luet, syystä tahi toisesta.

Kaipaan ihmiskontaktia!